Kulttuuriperintö ja kulttuuripoliittinen kulttuurikankuraus: Suomen kulttuurihallinnon rooli kulttuurimuseoiden kehittämisessä

02 Oct Kulttuuriperintö ja kulttuuripoliittinen kulttuurikankuraus: Suomen kulttuurihallinnon rooli kulttuurimuseoiden kehittämisessä

Suomen kulttuurihallinnon rooli kulttuurimuseoiden kehittämisessä on olennainen osa maamme kulttuuriperintönä ja identiteettinä. Museot toimivat kulttuuripolitiikan keskeisenä työkaluna, joka yhdistää historiaa, taidetta ja yhteiskunnallista keskustelua. Suomen kulttuurihallinto on viime vuosina painottanut erityisesti kulttuurimuseoiden tulevaisuuden kehittämistä, mikä on näkyvissä sekä rahoituksessa että strategisessa suunnittelussa. Tässä artikkelissa tutustutaan kulttuurimuseoiden nykyisiin haasteisiin ja niiden kehittämisen mahdollisuuksiin, sekä esitellään konkreettisia esimerkkejä, joilla kulttuuripolitiikka vaikuttaa museokäyttäytymiseen.

Suomen kulttuurimuseot ovat olleet merkittäviä kulttuuripolitiikan toteuttajia ja niiden kehittämisessä on ollut keskeistä rooli. Vuonna 2023 julkaistun Kulttuuripolitiikan strategian mukaan kulttuurimuseot tulee kehittää niin toiminnallisesti kuin myös teknologisesti. Strategian mukaan kulttuurimuseoiden tulee toimia digitaalisesti ja monimuotoisemmin, tarjoamalla laajempaa ja monipuolisempaa kokemusta kulttuuripohjaisista palveluista. Tämän strategian toteuttaminen edellyttää sekä rahoituksen että osaamisen kehittämistä.

Kulttuurimuseoiden nykyiset haasteet ovat monipuolisia. Yksi merkittävä haaste on vanhan rakennetun kulttuuriperinnön säilyminen ja esille tuominen. Esimerkiksi linkki osoittaa, kuinka kulttuurimuseot voivat yhdistää uuden ja vanhan kulttuuriperinnön. Gold Spinia on esimerkki, jossa vanha kulttuurikokonaisuus, kuten vanhat taideteokset ja rakennukset, yhdistetään uusiin teknologisiin ratkaisuihin, kuten virtuaalrealityyn ja digitaaliseen arkistoinniin. Tämä yhdistelmä mahdollistaa uudenlaisen tutustumisen kulttuuriperintöön ja tekee siitä entistä tärkeämpää osa yhteiskunnallista keskustelua.

Toinen keskeinen haaste on kulttuurimuseoiden väestönlähtöisyys ja monikulttuurisuus. Vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen mukaan vain noin 30 prosenttia suomalaisista käy kulttuurimuseoissa säännöllisesti. Tämä osoittaa, että kulttuurimuseiden tulee kehittää toimintojaan niin, että ne houkuttelevat laajempaa väestöryhmää. Esimerkiksi kulttuuripolitiikan strategia korostaa kulttuurimuseoiden osallistavaa ja monimuotoista toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuksia kaikille kulttuuriin kiinnostuneille.

Kulttuurimuseoiden kehittämisessä on merkittäviä mahdollisuuksia myös digitaalisen kulttuuripolitiikan kautta. Vuonna 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan 65 prosenttia suomalaisista käyttää digitaalisia palveluja kulttuuritoiminnan yhteydessä. Tämän näkökulman mukaisesti kulttuurimuseot voivat kehittää digitaalisia palveluja, kuten virtuaalitapaamisia ja digitaalisia esitteitä, jotka mahdollistavat tutustumisen kulttuuriperintöön myös etäisyydestä. Esimerkiksi Helsingin kaupunginmuseo on kehittänyt digitaalisen kulttuuripalvelun, joka tarjoaa laajan valikoiman digitaalisia esitteitä ja virtuaalitapaamisia.

Kulttuurimuseoiden kehittämisen keskeisiä osa-alueita ovat myös yhteistyö ja yhteiskunnallinen vastuu. Kulttuurimuseot voivat toimia yhteistyössä muiden kulttuurialojen kanssa, kuten taiteen ja musiikin kanssa, ja tarjota laajempaa kokemusta kulttuuripohjaisista asioista. Lisäksi kulttuurimuseot voivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja edistää kulttuuripolitiikan tavoitteita, kuten monikulttuurisuuden ja kulttuuriperinnön säilymisen edistämistä.

Kulttuurimuseiden tulevaisuuden kehittämisessä on tärkeää huomioida myös taloudelliset tekijät. Vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen mukaan kulttuurimuseoiden rahoitus on ollut yksi merkittävä haaste. Kulttuuripolitiikan strategian mukaan kulttuurimuseiden tulee saada riittävä rahoitus sekä kotimaan että kansainväliseltä tasolta. Tämä edellyttää myös kulttuurimuseoiden kehittämistä niin, että ne voivat houkutella ja tukea kansainvälistä yleisöä ja tutkijoita.

• Kulttuurimuseoiden digitaalinen kehitys on ollut keskeinen osa kulttuuripolitiikan strategiaa vuodesta 2023 lähtien.
• Suomen kulttuurimuseoiden säännöllinen kävijämäärä on noin 30 prosenttia koko väestöstä.
• Gold Spinia esimerkki uuden ja vanhan kulttuuriperinnön yhdistämisestä teknologian avulla.
• Kulttuurimuseiden tulee kehittää monimuotoista ja osallistavaa toimintaa.
• Kulttuurimuseiden kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälinen yleisö ovat olennaisia osa-alueita tulevaisuuden kehittämisessä.